Taas on vierähtänyt joulukuuta muutama päivä kun en ole ehtinyt tänne piipahtaa. Jotenka JOULUKALENTERI LUUKUT 9-11 avautuvat nyt yhtäaikaa.

Kävin äsken kävelylenkillä, oli aivan mahtava ilma. Lunta tuli hiljalleen, tuullut ei ollenkaan.

Istumisvaihe selkäni kanssa on kokeiluajassa jos sitä nyt niin voi sanoa. Pian on kuukausi kulunut leikkauksesta, selkäni on hyvää vauhtia paranemassa. Tietenkin se vielä rasittuu helposti, mutta hissukseen mennään päivä kerrallaan.

Eilen olimme ystävämme hautajaisissa, raskas päivä. Sairaus vei häntä pikkuhiljaa sekä myös rajusti alaspäin.

Melkein tasan neljä vuotta sitten hän menetti puolisonsa ja me menetimme lämpöisen ystävän.

Tätä ei millään tajua että totta se on, molemmat ovat samassa haudassa ja heistä on vain hyvät ja lämpöiset muistot jäljellä.

Niitähän ei kukaan voi ottaa pois.

He ovat perillä, ilman surua, kipua, murheita, me jatkamme matkaa niin kauan kuin Jumala on säätänyt meille. Jumala yksin tietää meidän päivien mitan.