Aamulla alkoi juhlien järjestelyn viimeinen päivä. Vanhin pikku neideistä heräsi jo 7.00 ja minä mumma jo 8.00, joka on tosi tosi harvinaista. Aamusyömiset ehdittiin syödä niin emäntä porhalti reippaasti sauvat suihkien pihaamme. Oli muuten tosi energisen näköinen.

Niin alkoi hommat sujumaan. Emäntä koristeli kakut, muut apulaiset häärivät kukin omissa töissään. Miniäni, tuleva miniä, hänen äitinsä, pikkuveljensä, poikani, mieheni.......... kuka puuttui työtekolistalta ???? Minäpä, itse talon emäntä !!!!! Jalkani oli äitiytynyt niin eilisestä, että minun hommani oli maata sängyssä jalka pystyssä. Tosi kurjaa, vähäsen jotakin yritin, jalka ei sietänyt kävelyä, istumista, paikallaan oloa. Siispä paras paikka oli ainoastaan oma sänky ja siinä meni kummasti tämä päivä.

Mikä IHANUUS KUN MINULLA OLI TOSI HYVIÄ APULAISIA. Nyt on pöydät pantu jo juhlakuntoon, siivottu, tehty ruoka valmiiksi, ym ym. Minä sain käytyä saunassa jotenkin, otin kahdeksannen tabun ja nyt olen valmis menemään pehkuihin. Toivottavasti huomenna on parempi päivä.

Jaksaisin juhlia viimeisen poikamme kihlajaisia ja nauttia vieraista ja rupatella heidän kanssaan.