Saimme nauttia kokonaista kolme päivää pojan tytöstä. Pienen ajan sisällä hän on mukamas niin muuttunut.
Kirkuu, jokeltaa, pörrää, naureskelee, panee päänsä kainaloon=ujostuttaa.
Hän oli oppinut jo syömään kiinteää ruokaa, tosi hyvin meni masua kohden ruoka, onneksi..
Sain vielä äitienpäivälahjan. Otan kuvan kun saan ne vain tallennettua. Käsitöitä olen myöskin ehtinyt tekemään. Perjantaina teimme tytön kanssa pitkän lenkin, oli lämmin. Lauantaina meidän miehet olivat sahalla, ja taaplasivat vielä laudat. Minä kuopsutin kukkatarhani reunoja. Siirtelin muutaman ison kiven pois ja alta paljastuneet heinät ym. rikkaruohot kaivoin pois, tasasin pinnan ja kivi takaisin.
Työtä jäi vielä paljon. Mutta tehdään hitaasti mutta varmati- tahdilla.1554591.jpg
Näistä kaikista langoista olen aloittanut tekemään, sukkia, huivia oikeanp.langasta, kirjailemaan liinaa.
Tämä taasen todistaa että kolme työtä keskeneräistä + kaikki vanhat. No kaipa ne joskus valmistuvat.
Ei saa ottaa kovin raskaasti, tämähän on vain harrastus.