Tänään en pystynyt oikeastaan tekemään mitään. Nukuin klo 2.00 asti yöllä ja heräsin ja eikä uni tullut silmään. Nousin samoihin aikoihin ylös kuin mieheni, klo. 4.20. Tein jotakin pientä, panin molemmat koneet päälle ja kävin netissä. Silmiä karvasteli ja jalkaa särki. Nukkumaan menin uudestaan kuuden jälkeen ja heräsin n. 10.00. Kyllä oli tokkurainen olo. Jalkaa jomotti, yritä siinä sitten kävellä. Jälleen kerran huokasin helpotuksesta, ettei tarvitse lähteä töihin. Panin pyykin kuivumaan ja toisen koneellisen päälle. Söin aamupalani 11.00, sen jälkeen jotakin pientä järjestelin, mutta jalka ei antanut oikeastaan kävellä ollenkaan. Yritin käydä pienellä kävelylenkillä pihalla, 200 m. pääsin kun huilootin selkää+jalkaa muutamia kertoja.

Takaisin tupaan raahauduin, sänky kutsui, sieltä käsin tilasin itselleni lääkärin. En tiedä onko mitään apua siitä käynnistä,menen kuitenkin, jos ja jos.....sais apua. Laittelin nilkkaan tukisiteen, ja se helpotti sen verran että saatoin uuden hyllykän pestä. Mutta mitään kummempaa en edes pystynyt ajattelemaan  saatikka tekemään. Olen pääasiassa loikoillut ja huiloottanut jalkaani. Kävellyt välillä ettei selkä menis aivan jumiin.Tässä kuvia vanhasta kopperohuoneestani.

   

Tässä kuvaa ensimmäisestä seunustalta,

       

Niinkuin huomaatte tavaraa on läjäpäiten, en ole enää pannut tavaroita paikoilleen, kun kohta kuitenkin aijon siirtää niitä tuonne isompaan huoneeseen tästä 4 neliön suuruisesta kopperosta.

 

Leimojen laatikoita ja tietenkin asiapapereita myöskin !!!!!

   

Tässä on näyttö ja alla näppäimistö, laskukonekin pitää mahtua seinällä stansseja.

 

Nyt mentiin isompaan työhuoneen puolelle. Tämä sentään on  12 neliötä, tosin tänne jää yksi vanha kaappi, näiden mun pöytä-kaappi systeemien lisäksi. Mutta aaah tilaa jää silti, tai katsotaan kun kaikki tavara on kannettu sisälle.

 

Mieheni maalaa kaapin takaseinää. Kaappiin ei tule ollenkaan ovia. Mä kyllä meinasin ettei tartte, mutta hän tuumasi, no äkkiähän minä tuon maalaan.

Hyvä näin, kun en kumminkaan pysty tänään kantamaan tavaroita, saa maali kuivua huomiseksi ihan rauhassa.

Tästä jatketaan huomenna, toivon että jalka olisi vähän paremmassa kunnossa, että tää kävely sujuisi vähän paremmin. Tosin hidasta on, mutta eiköhän tän viikon kun pakertaa, kaikki tavara on siirretty toisesta päästä taloa tähän huoneeseen.