Tänään päivä on hurahtanut jo klo 23. Ihaltu ollaan pienintä vauvaa, 1.5 kk. vanhaa. Tummat hiukset ovat pysyneet melko tummana vieläkin. Ei hän paljon tee muuta kuin nukkuu, syö, välillä kipristää vattasta, ja itkuakin tulee. Selvästi kääntää päätänsä kun menee puhumaan hänelle. Tummat isot silmät seuraavat tosi tarkkaan. Tunti sitten huuteli vatsapuruja, otin syliini ja lähdettiin kiertelee huoneita. Siihen mumman pikku kulta nukahti olkapäälleni. Otti pienet tirsat, ja kun heräili venytteli itseään oikein kunnolla.
Nyt häntä ollaan panemassa yöpuulle.
Eilen tuli Taitopuoti Paperinauhasta paketti. Siellä oli mun ensimmäiset Mangolia leimasimet. Tänään ehdein leimaamaan, ja illalla leikkasin niitä pois paperiarkista. Pari korttia tein jossakin välissä. Uusia materiaaleja on ostettu, tekis mieli kaikkea kokeilla. Mutta nyt ei riitä siihen aika. On paljon parempaa tekemistä, olla ja katsella vauvelia. Ne  ovat vain hetken pieniä.
Aamulla Migreeni Herra taas kolkutteli oikealla puolella, kauan piti olla sängyssä ja lopulta olin nukahtanut, kun heräsin oli kello jo 12.30, HUH HUH AAPUUVA, kohta ukkeli-kulta tulee ja mä oon edelleen unisen näköinen, Ehdeimpä vain kahvit juomaan, petit petaamaan, pyykkikoneen laittamaann päälle, tiskikoneen tyhjäntämään, jaaaaaaa hm mitähän vielä tein?? LAISKA SE ON JOKA TÖITÄNSÄ LUETTELEE!!
Pitääköhän tuokin sananlasku paikkansa. Pitäähän sitä luetella noita tekemisiään, kun mies kultani ei tahdo nähdä edes onko sänky petattu vai ei.Tai olenko ehtinyt tiskikoneen tyhjäämään ennen hänen töistä tuloaan.!! Eli olinko ihan TYHMÄ kun nuo kaikki työt tein ?! No itse sai kumminkin itselleen paremman olon, kun näki että huusholli oli ikäänkuin siistimpi.
Kaikesta huolimatta; OLEN ONNELLINEN !