Iltaa kohden on päivä painumassa, hiljalleen. Aamulla olin hautajaisissa, sieltä kun tulin oli vähän kuin koko minä olisin ollut tyhjä, perusteellisen tyhjä. En jaksanut aloittaa edes siivousta, vaikka olis pitänyt. Ruuan tein, ja  tulin koneelle. Värittelen leimakuvia, jotenkin se sopii tälle päivälle hyvin. Saa olla omassa hiljaisuuden maailmassa, omineen ajatuksineen !! Vai ajattelenko, onkohan sekin katkolla ??
Kamerani saapui kotiin, kiva oli katsolla lapsista kuvia joita otin viime sunnuntaina. Onkohan vieläkään sellaista kuvaa pienemmästä prinsessasta, että voisin panna kehyksiin !???
Uusista leimasimista otan myöhemmin kuvia ja panen sitten ne LEIMASIN-osastolle. Jotenkin ei nyt oo tuota stemppiä niin paljon, että jaksaisin ottaa ne esille ja jokaisesta kuvan.
Kait tää päivä on ollut raskas, ja taas herra Migren änkesi kirkossa mun kaverikseni. Sekin pilleri väsyttää jo itsessään, vähän nukuin huonosti, kait on unevajetta?? Ensi yön nukkuu hyvin (toivotaan) ja herää pirteänä uuteen päivään.
Onneksi meillä on meidän nuorin pikku-prinsessa, hän katselee tummilla suurilla silmillään lamppua, kukkia, minua, paappaa, jopa on löytänyt minun kelloni. Nämä kaikki on opeteltava ja käytettävä noita taitoja, siitä se pikku hiljaa kehittyy ja utelujakso senkun levenee ja laajenee. Hieno asia. Mä meen kattomaan onko tytteli herännyt, jos on jään tonne olkkariin, jos ei niin tuun takaisin värittelemään.
Eilen illalla innostuin taas tekemään kortteja, pääasiassa jouluisia.