Aamulla heräsin niin sikeestä unesta, et meni kauan ennenkuin tajusin missä olen. Näin unta ja heräsin siihen kun koira tuli vinkumaan viereeni. Mulla meni kaikki pasmat sekaisin, muistin kyllä että puhelinkello oli herättänyt mut.???En tajunnut mitä mun pitäis tehdä ym. Mä olin siinä unessa vielä hereillä ollessani.
Sit mä aloin miettii mikä päivä on. Isäntä oli yövuorossa, en kuullut hänenkään tuloansa. Nousin ylös päästämään koiran pihalle. Näin eteisen lattialla sanomalehden.
Fiksu koira oli hakenut lehden ja tietenkin odotellut eteises lehti hampais.........kun en reagoinut mitään ...
pudotti lehden lattialle ja rupes vikisemään.
Mä menin takasin sänkyyn, teen joka aamu venytysliikkeitä, ja yhtäkkiä katoin et KUKA MUN VIERESSÄ ON A?????  No sehän oli mun mieskultani, mä luulin sen olleen aamuvuoros. Mitään tietoa eilen illasta ollut, sen muistin että se meni pienille tirsoille ja sit lähti töihin.
Tällästä se sekavuus on. Kyllä nyt ymmärrän vanhempia henkilöitä, kun tulee esim. muistamuutta, kuinka se rajoittaa ja tavallaan pelättää sitä elämää.
Onneksi tai luulisin tään olevan vain hetkellinen "pimennys" tuolla unen ja heräämisen rajalla.
Olen koko päivän toiminut  monissa asioissa ok.
Kattelin taas tavaroita kirppuun vietäväksi, tuntuu että noita lakanoita ym liinavaatteita on aivan hullun lailla.Ei niitä ylenmäärin tartte olla. Jos huomenna veisin ne kirppuun niin samalla palautan postiin erään liikkeen tavarat. Eivät olleet niin hyviä kuin luulin. Samalla käyn kaupassa, kun viikonloppuna tulee mumman ja paapan oma kulta nuorempi tytöistä.