Huomenna menen naapuri-ystävän hautajaisiin. Hän oli minua neljä vuotta nuorempi, mutta
ankara sairaus iski häneen, hiipi hiljaa mutta löysi paikat mihinkä tunkee itsensä. Sairaus miksi menit
häneen näin nuorena, MIKSI?? Miksi sairaus runtelit, kulutit kaiken elinvoiman ? MIKSI??
Näitä ajatuksia mietin, kuuntelen, saisinko vastausta? EI TULE VASTAUSTA, EI !!!
Löysin tälläisen AJATELMAN, vai miksi tätä voisi sanoa, mutta ovat hyviä lauseita. Kunpa voisin joskus käyttää näitä arkisessa elämässä, naapureiden, ystävien, monen ja monen muun kanssa:
Jos kuolet ennen minua, kysy
voisitko ottaa ystävän mukaas
Jos elät satavuotiaaksi,
haluan elää päivää vaille satavuotiaaksi,
Jotta en joutuisi koskaan elämään
ilman sinua.
ystävyys on kuin oikea terveys;
sen arvon ymmärtää vasta kun
sen menettää.
Todellinen ystävä kulkee rinnallasi,
kun muu maailma tulee vastaasi
Tuet minua ja minä tuen sinua ja kaikki on hyvin
Älä kulje edelläni,
en ehkä seuraa.
Älä kulje takanani,
En ehkä ohjaa oikeaan.
Kulje rinnallani ja
ole ystäväni.
Kaikki kuulevat
mitä sanot.
Ystävät kuuntelevat
mitä sanot.
Parhaat ystävät
kuuntelevat
mitä et sano.
Ystävä tunnistaa sydämesi laulun,
ja laulaa sitä sinulle
kun olet unohtanut sen sanat.;
Elämässämme me kaikki
kuljemme eri polkuja.
Huolimatta siitä mihin menemme
otamme hiukan toisistamme
mukaamme.;
Ystävät ovat Jumalan keino
pitää huolta meistä
Muukalaiset ovat vain ystäviä,
jotka vain odottavat sattumaa.
Ystävät ovat herkkupaloja
elämän salaattikulhossa.
elämän salaattikulhossa.
Kommentit